keskiviikko 13. huhtikuuta 2011

Aiemmin tapahtunutta:

Kaikki alkoi siitä, kun muutin hieman yli vuosi sitten pieneen asuntoon, johon kuuluu ihmeellisen iso parveke. Suuri parveke innosti minut tekemään suuria suunnitelmia. Päätin perustaa lasitetulle parvekkeelle ruukkupuutarhan. 

Alusta alkaen rinnallani on kuokkinut ystäväni Pelargoni. Yhdessä ryhdyimme toimeen. Halusimme nähdä, mitä kaikkea urbaanissa puutarhassa voi saada kasvamaan. Keväällä 2010 ryhdyin idättämään, kasvattamaan, kastelemaan, nyppimään ja leikkaamaan omaa parvekepuutarhaani.

Kasvatin siemenestä tomaattia, punaista chiliä, ruusupapua ja krassia. Basilikan, sellerin ja rosmariinin taimet ostin toukokuussa taimimyyjäisistä. Parvekekukat, bellikset ja pelargonit, hankin isosta pihamarketista. 

Kesä oli kuuma ja aurinko paistoi läkähdyttävästi. Valoa ja lämpöä riitti kasveille yllinkyllin. Tomaatti ja chili kasvoivat vauhdilla ja kukkivat riehakkaasti. Basilikapuska nautti kuumasta ja rehotti kuin matala pensasaita parvekkeen seinää vasten. Kaikki kasvit eivät kuitenkaan nauttineet kuuman auringon poltteesta. Pienet bellikset makoilivat nuutuneina ruukunreunalla ja kirvat valtasivat krassin oksat. Vaikka puutarha oli pieni vaati se paljon hoitoa. Viikon kesäloma pahimpien helteiden aikaan uhkasi koitua puutarhani kohtaloksi. Mutta ei sentään. 

Neljän kuukauden ajan hoidin kasvejani ja ihailin niiden kasvua. Aluksi jännitin itävätkö kylvämäni pienet siemenet. Sitten meinasin kyllästyä hengiltä, kun odotin sirkkalehtisten taimien kasvattavan lisää lehtiä. Sitten odotin kukkivatko tomaatintaimet, ja sitten kun ne kukkivat, aloin jännittää tekevätkö ne oikeita tomaatteja. Kun pienet vihreä pallerot ilmestyivät tomaatin oksille aloin malttamattomana odottaa, että ne kypsyisivät herkullisiksi isoiksi tomaateiksi. Tästä kaikesta ajattelen, että puutarhanhoito on kummallisen mielenkiintoista ja mukaansatempaavaa ja siksi aion ryhtyä parvekepuutarhuriksi tänäkin vuonna! Tässä blogissa kerron, mitä parvekepuutarhassani tapahtuu tänä keväänä ja kesänä. Tervetuloa jännittämään kanssani.

Nämä tomaatit kylvin huhtikuussa 2010. Tässä taimet kesäkuun alussa.

Omia tomaatteja elokuussa 2010.

Oma chili paljastui tosi tuliseksi.

3 kommenttia:

  1. Mahtavaa päästä seuraamaan, minkälainen parvekeparatiisi teille syntyy tänä vuonna!

    Ja tosi hieno lautatausta! Tykkään!
    Tuli muuten mieleen, että saitteko kaikki tomaatit ja chilit syötyä tuoreeltaan vai kuivatitteko joitakin?

    VastaaPoista
  2. Heippa Ella! Kiitos, että luit ja kommentoit blogiani.

    Söimme kaikki tomaatit hyvällä ruokahalulla, mutta chilipalkoja tuli niin paljon, että kuivatimme niistä suurimman osan. Chilejä on vielä litran verran jäljellä. Ja se on tosiaan tulista. Harmi, että en kirjoittanut lajikkeen nimeä ylös – amatöörivirhe.

    VastaaPoista
  3. Hienot kuvat! Mullantuoksu tuli suoraan nenään ja sormet syyhyävät.Kokeiletko tänä kesänä uutuuskukkia? Terv. Himpa

    VastaaPoista