tiistai 29. marraskuuta 2011

Hyasintti lasimaljakossa


Hyasintilla on kukkimiseen tarvittava energia ja ravinteet varastoituna sipuliin, ja siksi se ei tarvitse multaa kukkiakseen. Hyasintti näyttää uudenlaiselta ja raikkaalta lasimaljakossa. Mullan saa helposti irti juuria vahingoittamatta liottamalla hyasintin multapaakkua vesiämpärissä. Hyasintin sipulissa on ärsyttävää ainetta, joka saattaa allergisoida herkimpiä, joten sipulia kannattaa käsitellä kumihansikkain.

Hyasinttilaseja löytyy monesta netin vanhantavarankaupasta. Yksi hieno maljakko on Riihimäen lasin valmistama Tamara Aladinin suunnittelema Hyasintti-maljakko. Ehkä joulupukki tuo... Mutta hyasinttimaljakoksi sopii mikä tahansa maljakko, jonka kaulaan sipulin saa asettumaan tukevasti, ilman että itse sipuli osuu veteen.

sunnuntai 13. marraskuuta 2011

Kukat tuovat joulun

Valkoinen hyasintti on oma suosikkini.

Joulukukka-asetelmilla on pitkät perinteet. Joulukukat tulivat osaksi suomalaista joulunviettoa 1870–1880-luvuilla. Varhaisin havainto joulukukista on vuodelta 1879, jolloin ensimmäinen hyasintti oli esillä helsingissä nykyisen eduskuntatalon paikalla sijainneen kukkakaupan näyteikkunassa.

Hyasintti on koristanut suomalaisia koteja jo 1880-luvulla, ja se on yhä suosituin joulukukka. 1960-luvulla joulukukkamarkkinat kokivat mullistuksen. Joulutähdestä oli onnistuttu kehittämään matalia kauniita kasveja, joissa oli upea joulunpunainen väri. Pitkän vartensa vuoksi joulutähteä oli aiemmin viljelty ainoastaan leikkokukaksi. Nykyään joulutähti on maailman tärkein joulukukka.

1960-luvun joulukukkavalikoimiin ilmestyivät myös ritarinkukka ja atsalea. Molempia oli viljelty talvisin jo vuosikymmeniä, mutta niitä ei oltu osattu kukittaa jouluksi. Atsalea yleistyi 1970-luvulla, ja se on edelleen suosittu joulukukka. Ritarinkukka saatiin jouluksi kukkaan vasta 1970-luvulla, ja juuri nyt sen suosio on vahvassa nousussa.

Joulutähti, hyasintti ja ritarinkukka ovat varmasti tänäkin vuonna joulun suosikkikukkia, vaikka tarjolla on myös muita vaihtoehtoja. Listasin tähän perinteisiä ja uusia yllättävämpiäkin lajikkeita ehdolle tämän vuoden joulukukiksi. Kukan latinankielinen nimi toimii kuvalinkkinä niiden kukkien osalta, joista ei ole kuvaa tämän artikkelin yhteydessä.


Joulutähti (Euphorbia pulcherrima)
Pitää valosta ja lämmöstä eikä siedä lainkaan vetoa tai kylmää. Kastele niukasti, vain tarpeen mukaan. Kaunis joulutähti saattaa kuiyenkin aiheuttaa joillekin allergiaa. Joulutähdessä on maitiaisnestettä, mikä ärsyttää yhdistettynä huonepölyyn.

Hyasintti (Hyacinthus orientalis)
Voimakkaasti tuoksuvat hyasintti on lyhytikäinen, ja se kannattaakin hankkia mahdollisimman nuppuisena. Hyasintin ikää voi pidentää pitämällä sitä viileässä ja viemällä yöksi vielä viileämpään. Kastele niukasti, ettei varsi venähdä pitkäksi.

Amaryllis eli jaloritarinkukka (Hippeastrum)
Amaryllis kannattaa ostaa nuppuisena, jos sen haluaa kestävän kauan. Ison nupun aukeamista on  mukava seurata. Kukinta-aikaa voit pidentää nostamalla amarylliksen yöksi viileään. Nupun auetessa ja kukan kehittyessä kukkaa kannattaa kastella pari kertaa viikossa. Kukkivalle amaryllikselle riittää niukka kastelu, mutta kukkaa ei saa päästää kuivumaan. Amaryllista kannattaa lannoittaa kerran viikossa.

Atsalea
Valoisassa, viileässä paikassa ja oikein kasteltuna atsalea kukkii pitkään. Paras kastelutapa on upottaa ruukku vesiastiaan noin kerran pari viikossa. Anna ruukun olla vedessä noin puolen tunnin ajan, kunnes ilmakuplia ei enää nouse pinnalle. Näin multa kastuu läpikotaisin. Atsalean lehdet tykkäävät päivittäisestä suihkuttelusta.

Timanttiananas (Guzmania lingulata)
Timanttiananas viihtyy lämpimässä paikassa kautta vuoden. Se sopii erityisen hyvin valoisalle ikkunalle, mutta ei kuitenkaan pidä suorasta auringonpaisteesta. Kastele aina sekä kasvin juurille että lehtiruusukkeen keskellä olevaan suppiloon. Anna mullan kuivahtaa kastelujen välillä, mutta lehtisuppilossa tulee aina olla vettä. Timanttiananaksesta saa hyvin hoidettuna pitkäaikaisen ystävän.

Tulilatva (Kalanchoë blossfeldiana)
Kestävästä tulilatvasta on olemassa sekä yksinkertaisia että kerrottukukkaisia lajikkeita. Tulilatva tarvitsee paljon valoa, mutta ei siedä suoraa auringonpaistetta. Kastele kunnolla ja anna mullan kuivahtaa kastelujen välillä. Kukinnan aikana tulilatvaa ei tarvitse lannoittaa.

Jouluruusu (Helleborus niger)
Jouluruusu kukkii sisätiloissa 4–6 viikkoa. Jouluruusu viihtyy sisällä viileässä ja valoisassa paikassa. Se saattaa kuivahtaessaan nuukahtaa, mutta nostaa itsensä kastelun jälkeen takaisin pystyyn. Jouluruusu on monivuotinen perenna. sen voi istuttaa ulos pakkasten mentyä ja se kukkii keväisin. Sisällä jouluruusu ei tarvitse lannoitusta. Pidä jouluruusu pois lasten ja lemmikkien ulottuvilta, sillä se on erittäin myrkyllinen.

Joulukaktus (Schlumbergera)
Joulukaktus ei tarvitse kovin runsasta valoa, ja sopii pohjois-, itä- tai länsi-ikkunalle. Kasvi viihtyy normaalissa huoneenlämmössä, mutta ei siedä vetoa. Kukinta-aikana mullan on syytä olla hieman kostea, mutta ei liian märkä. Lannoita noin joka kolmannella kastelukerralla. Kukinnan jälkeen, noin kahden kuukauden lepokauden ajan, kastele hyvin vähän. Loppukesällä, jolloin uudet nuput kehittyvät, on hyvä pitää toinen saman pituinen lepokausi. Oikein hoidettuna joulukaktuksesta on iloa vielä seuraavanakin jouluna.


Joulutähti on kaunis, mutta aiheuttaa herkille allergiaa. 
Atsalea on suokasvi ja vaatii runsaasti vettä. Atsalea ei tuoksu.

Lähteet:
Valokuvat: © Richard B., Bosela, Scott Liddell (Morguefile)

sunnuntai 6. marraskuuta 2011

Chilien talvehtimisesta

Pienessä ruukussa kasvaa pieni sievä chili.

Chilit ovat monivuotisia kasveja ja niiden on mahdollista selvitä yli Suomen pimeän talven. Itselläni on yleisimmän chililajin Capsicum annuumin jotain alalajiketta sekä Bolivian Rainbow -lajiketta, jota olen blogissani kutsunut sateenkarichilin nimellä.

Chilini ovat pärjänneet tähän saakka lasitetulla parvekkeella erittäin hyvin. Chilit pitävät lämpimästä ja parvekkeen 10 lämpöastetta alkaa olla niiden hyvinvoinnin kannalta kriittinen alaraja. Tällä viikolla aion tuoda chilit sisälle ja laittaa ne talvehtimaan. Tässä yksinkertainen ohje chilien valmistelemiseksi talvehtimisen varalle. Nämä ohjeet soveltuvat helpon koulukunnan kasvattajille. Himoharrastajat eivät välttämättä edes siirrä kasvejaan talviunille, sillä he pystyvät tarjoamaan chileilleen optimaaliset kasvuolosuhteet talvellakin lisävaloineen ja lämpölamppuineen.

Kotikasvattajan talvehtimisohje chilille
1. Kerää chilimarjat kasvista.
2. Leikkaa kasvi. Osa kasvattajista ei karsi kasvustoa, mutta leikkaaminen parantaa kasvin mahdollisuuksia selvitä pimeästä talvesta. Kasvista kannattaa lyhentää isot oksat ja lehvästö. Kasvi leikataan, jotta se ei käyttäisi talven aikana energiaa lehtien säilyttämiseen ja kasvattamiseen. Jäljelle tulisi jäädä lähes kalju noin 10 senttiä korkea kasvi.
3. Karsi juuristoa ja siirrä kasvi pienempään ruukkuun. Anna chilille uutta ravinteikasta multaa.
4. Siirrä kasvi ikkunalle tai kasvilampun alle odottamaan kevättä. Chiliä kannattaa kastella maltillisesti. Multa ei saa kokonaan kuivahtaa, mutta ei myöskään homehtua. Chili käy nyt talviunille. Kasvi saattaa näyttää pitkään lähes kuolleelta, mutta säännöllinen kastelu palkitaan. Keväällä chili herää uniltaan ja voit saada satoa jo vapun tienoilla!

Loppuhuomautus:
Itse en ole varsinainen chiliekspertti enkä siksi osaa varmasti tunnistaa minulla olevaa capsicum annuumin alalajiketta. Chililajeja on monta ja niiden alajajeja on valtavasti. Lisätietoa chileistä löytyy Chilifoorumi.fi -sivustolta ja suomalaiselta kaupalliselta chilikasvatusfirman sivuilta Fataliiseeds.net. Chilifoorumilta löytyy paljon mielenkiintoista tietoa, mutta kuten aina keskustelupalstojen yhteydessä, myös chilifoorumia täytyy lukea kriittisesti. Keskustelijoilla on intoa ja tietoa chilikasvatuksesta, mutta sekaan mahtuu myös mutu-juttuja. Fatalii-sivusto näyttäytyy minun silmissäni asiantuntevalta ja minusta on mukavaa lukea chileistä suomenkielellä. Kaupalliselta sivustolta voi ostaa siemeniä ja tutustua myytäviin tulisiin herkkuihin, mutta sivusto tarjoaa myös paljon yksityiskohtaista tietoa chileistä ja niiden kasvattamisesta. Kannattaa tutustua ainakin chilibonsaiden mielenkiintoiseen maailmaan!

http://www.fatalii.net
http://chilifoorumi.fi


Chilit voivat parvekkeella vielä marraskuun alussa ihmeellisen hyvin. 
Pienet chilipalot kuivuvat hyvin keittiöliinan päällä.

tiistai 6. syyskuuta 2011

Syysmarkkinat torstaina 8.9.2011

Ostin toteemitomaatin Annalan keväisistä taimimyyjäisistä.

Hyötykasviyhdistys järjestää jokavuotisen syystorin Toukolassa Annalankartanon pihalla. Kaikki ovat tervetulleita sadonkorjuujuhlaan päättämään viljelykausi! Myynnissä on kaikenlaista ihanaa: kurpitsoja, papuja, punajuuria, perunoita, mangoldia ja yrttejä. Tarjolla on myös kukkakimppuja, kransseja ja kotitekoisia säilykkeitä: mehuja, hunajaa, hilloja ja sieniä. Kaikki myynnissä olevat herkut ovat luonnonmukaisesti tuotettuja. Paikanpäällä, päärakennuksen kahvilassa, voi nauttia kesän sadosta haitarimusiikin säestämänä. Tarjolla on sadonkorjuukeittoa ja makeita marjaisia herkkuja.

Hyötykasviyhdistyksen syystori ja sadonkorjuujuhla torstaina 8.9.2011 alkaen klo 15.00. Osoite: Vanhakaupunki, Hämeentie 154.

maanantai 5. syyskuuta 2011

Alligaattoripäärynä



Huhtikuun alussa istutettu avokado on kasvanut neljässä kuukaudessa noin 40 senttiä korkeaksi pieneksi puuksi. Luonnossa avokadopuu kasvaa noin 20 metriä korkeaksi. Avokado on myös kaunis viherkasvi.

Avokado on helppo kasvattaa kaupasta ostetun hedelmän siemenestä. Avokadon kasvattaminen on palkitsevaa, silllä se kasvaa nopeasti ja on helppohoitoinen. Malttia vaaditaan ainoastaan siemenen itämisen alkuvaiheessa. Minun avokadoni mietiskeli mullan alla parisen kuukautta, ennen kuin se alkoi määrätietoisesti kasvattaa varttaan. Avokado tykkää säänöllisestä viikoittaisesta lannoittamisesta. Kasvia pitää myös kastella usein, sillä sen juuret eivät kestä kuivumista. Mullan tulee olla tasaisen kostea, mutta on hyvä antaa pintamullan kuivahtaa kastelujen välillä.

Avokadoa kannattaa leikata, jotta siitä tulisi kauniin pensasmainen. Jos avokadoa ei leikkaa, se kasvaa tikkusuoraan ylöspäin tekemättä lainkaan oksia. Varresta typistetty kasvi haaroo nopeasti ja kasvaa tuuheammaksi ja puumaisemmaksi. Varsi kannattaa katkaista ensimmäisen lehtiparin yläpuolelta, noin 15 sentin päästä kasvin tyvestä.

Talveksi avokadon voi viedä sisälle lämpimään. Avokado tykkää valosta ja saattaa aloittaa murjottamisen sisätiloissa. Kasvin oloa voi parantaa sumuttelemalla sen lehtiä säännöllisesti. Jos kasvi kuiva, se roikuttaa näyttävästi lehtiään, eivätkä ne välttämättä tokene enää entiselleen. Tässä vaiheessa sitä on jo kasteltava kiireenvilkkaa. Jos avokado tiputtaa valtaosan lehdistään talvena aikana, voi sen keväällä typistää reippaasti varrestaan. Hyvä leikkauskohta on noin noin 20 sentin päästä kasvin tyvestä. Typistetyssä varressa ei tarvitse olla lainkaan lehtiä, sillä kasvi kuulemma kasvattaa uudet lehdet nopeasti.

Lue myös:

sunnuntai 4. syyskuuta 2011

Sateenkaarichilin väriloistoa


Sateenkaarichili on kaunis jokaisessa kasvuvaiheessaan. Nimensä mukaisesti sen väri vaihtelee sateenkaaren tavoin. Värimuutokset ovat aika yllättäviä. Muista chililajikkeista poiketen kasvin kukat ovat kauniin violetteja. Chilin kukat kun ovat useimmiten valkoiset. Kukista kehittyy chilinalkuja, jotka ovat tumman violetteja. Sitten väri hiljalleeen muuttuu herkän vaaleankeltaiseksi. Keltainen väri tummenee hehkuvan oranssiksi ja lopulta pensaassa kasvaa kypsiä kirkkaanpunaisia hedelmiä. Värikirjo runsaasti satoa tuottavassa kasvissa on upea. Kasvia on hauska katsella, kun jokainen chilihedelmä on toinen toistaan ihmeellisempi väriltään. Sateenkaarichili ei ole kovin tulinen, mutta verraton koriste se kyllä on.



sunnuntai 31. heinäkuuta 2011

Ilmahyökkäys parvekkeelle – Ruskoukonkorento


Parvekeen ilmatilassa kävi kova pörinä toissailtana. Kasvien houkuttelemana parvekkeelle eksyi erittäin kookas sudenkorento. Aikansa pörrättyään korento löysi sopivan yösijan ruusupavun suojista, jossa se vietti yön. Nappaamani kuvan perusteella tunnistin otuksen ruskoukonkorennoksi (Aeshna grandis) Sudenkorento.fi -sivuston kattavan lajiluottelon avulla. Minun mielestäni korento oli ainakin 10 cm pitkä, mutta Sudenkorento.fi -sivuston mukaan laji on vain noin 70–77 mm pitkä. Siinä tapauksessa minä taisinkin nähdä kesän kookkaimman yksilön.

lauantai 30. heinäkuuta 2011

%#//?€°§;(! vihannespunkki!

Ruusupapuköynnökseen on hyökätty! Voi epätoivo. Ruusupavun lehdet ovat kellastuneet sieltä täältä ja sen lehdet putoilevat verkkaiseen tahtiin. Tarkempi syynäys paljastaa ongelman: lehtien alapinnalla mönkii pieniä vihertäviä ötököitä. Minä tunnen nämä pikkupask***set! Ne ovat vihannespunkkeja, jotka valtasivat ruusupavun edelliskesänäkin. Tämä tuholaissota on vaikea voittaa, mutta aion totisesti yrittää. Minä otan tämän henkilökohtaisesti. Tämä on minun puutarha. Minä olen istuttanut kaikki kasvit ja ansaitsen nauttia niistä. Vastahyökkäykseen!

Mitä minulla on vastassani: Vihannespunkki (Tetranychus urticae) on erittäin pieni, paljaalla silmällä vaikeasti havaittava vihertävä tuholainen. Yleensä nämä erittäin pienet punkkien lahkoon kuuluvat hämähäkkieläimet viihtyvät lehtien alapinnoilla. Niiden aiheuttamat vauriot ilmenevät pieninä, vaaleina pisteinä lehdissä. Näistä pisteistä vihannespunkit ovat imeneet kasvin nesteitä. Vähitellen lehtien alapinnat peittyvät seittiin ja lehdet tippuvat ja lopulta kasvi voi kuolla.

Tämä rasittava pikkumönkijä viihtyy kuivassa ja lämpimässä. Se iskee helposti huonokuntoiseen kasviin. Etenkin jos kasvi pääsee kuivahtamaan, punkit iskevät siihen helposti. Ennaltaehkäisynä kasvin lehtiä voi pyyhkiä kostealla ja sumutella etenkin kuivina aikoina.

Punkeista on vaikea päästä eroon. Kasvi, johon punkit ovat iskeneet, kannattaa siirtää pois muiden kasvien ulottuvilta. Erittäin huonossa kunnossa oleva kasvi kannattaa heittää pois, jotta punkit eivät siirtyisi muihin kasveihin. Punkkihyökkäykseen joutuneen kasvin ruukku pitää pestä huolella, sillä punkin munat saattavat selvitä jopa talven yli.

Aloitin poistamalla huonokuntoisimmat lehdet. Sitten sumutin koko kasvin kauttaaltaan märäksi vedellä. Sen jälkeen sekoitin mäntysuopaliuosta, jolla sumutin huolellisesti lehtien alapinnat. Sumutus pitää toistaa kerran viikossa. Torjuntakäsittelyjen välissä sumuttelen kasvia vedellä päivittäin. Siitä saatte senkin turkiaiset!



Luonnonmukaisia torjunta-aineita
Vihannespunkkien, kirvojen sekä muiden pehmeäihoisten hyönteisten torjuntaan.
Toista torjunta vähintään 3 kertaa 7 päivän välein. Välipäivinä suihkuttele vedellä.

Mäntysuopaliuos
3 dl mäntysuopaa
0,5 l spriitä
1 rkl suolaa
10 l vettä

Amerikkalainen ötökkäöljy
Perusöljy
1 rkl astianpesuainetta
2,5 dl ruokaöljyä
Perusöljyn laimennus
1 – 2,5 tl perusöljyä
2,5 dl vettä

(Käytä varoen kukka- ja punakaalilla sekä kesäkurpitsalla.)

Lähteet:
http://www.martat.fi/neuvot_arkeen/tuholaisten_torjunta/
http://fi.wikipedia.org/wiki/Vihannespunkki
http://www.biotus.fi/DowebEasyCMS/?Page=Kehraajapunkit

torstai 21. heinäkuuta 2011

Rosendals trädgård on ihana kesäretkikohde


Rosendals trädgård on yleisölle avoin puutarha ja viljelyalue Tukholman Djurgårdenilla. Vierailu alueella on maksutonta, mutta rahaa saa helposti kulumaan ihaniin ostoksiin. Rosendalin puutarhassa yleisö voi tutustua luomuviljelyn salaisuuksiin. Alueella on laajat kukka- ja hyötykasviviljelmät ja muutama iso kasvihuone. Puutarha-alueella viljellään monipuolisesti erilaisia vihanneksia, yrttejä sekä puutarha- ja leikkokukkia. Kaikkia näitä voi ostaa puutarhan kasvimyymälästä, joka sijaitsee isossa viehättävässä kasvihuoneessa. Kasvimyymälän lisäksi alueella on suloinen kahvila ja vielä toinenkin myymälä, josta voi ostaa puutarhan omia tuotteita, mm. hilloja, mehuja, makeisia ja leipää.

Tuotteiden esillepano, olivat ne sitten taimia, kanelipullia tai hillopurkkeja, on silmiä hivelevää. Koko puutarha-alue omenapuineen ja istutuksineen on kuin suoraan Astrid Lingrenin saduista. Istutuksia hoidetaan huolellisesti, mutta kaiken laittelun yllä leijuu huolettomuuden aura. Kukka-asetelmat kuin leivoksetkin ovat tehty huolella mutta rennolla kädellä. Kukat on istutettu hedelmälaatikoihin tai saviruukkuihin, jotka ovat vanhentuneet viehättävällä tavalla valkoisen kalkkiintuneiksi. Alueella vierailtuani aloin kovasti toivoa Helsinkiin vastaavanlaista luomupuutarhaa.

Rosendalin puutarhan alueella on edellä mainitun lisäksi monia muitakin mielenkiintoisia kohteita. Puutarha on tunnettu erityisesti ruusupuutarhastaan, jossa voi ihastella lähes sataa erilaista vanhaa ruusulajiketta. Kahvilan antimia voi nauttia omenapuun juurella, alueella on iso omenapuutarha. Myös lapsille löytyy monenlaista ihmeteltävää: leikkipuisto jättitammen juurella, pensaslabyrintti sekä hyönteispuutarha.

Puutarhavisiitille kannattaa varata aikaa, sillä nähtävää on paljon! Helpoiten Rosendalin puutarhaan pääsee raitiovaunulla numero 7, joka lähtee Sergelin torilta (suunta Waldemarsudde). Bellmansro-pysäkiltä puutarhalle kävelee noin viidessä minuutissa. Jos tulet Södermalmin suunnalta, helpointa on ottaa Djurgårgenin lautta Söderin rannasta. Lautta tulee Gröna Lund -huvipuiston rantaan, josta kävelee puutarhalle vartissa.

http://www.rosendalstradgard.se











keskiviikko 13. heinäkuuta 2011

Papu ja Pelargoni -blogissa jo yli tuhat kävijää!



Papu ja Pelargoni -blogia on luettu kolmen kuukauden aikana jo yli tuhat kertaa. Olen vinkannut blogini vain kouralliselle ihmisiä, joten tämä luku on mahtava yllätys. Kiitos kaikille lukijoille! Olen iloinen, että parvekeviljely kiinnostaa niin monia.

Minusta olisi mukavaa, jos kommentoisitte tekstejä tai lähettäisitte minulle kasvatus- ja lajivinkkejä. Otan myös ilolla vastaan linkkejä aiheeseen liittyville internetsivustoille. Voin myös julkaista blogissani lukijoiden kuvia heidän omista kasvatushankkeistaan. Jos pidät jostakin tekstistä erityisen paljon, voit antaa sille pisteen tekstin alla olevalla "+1" -painikkeella.

Vielä on kolme hienoa kuukautta aikaa laitella ja hoitaa istutuksia ja seurata kasvien kasvua. Mukavia puutarhapuhteita kaikille lukijoille!

Parvekkeen yleiskatsaus


Tällä hetkellä parvekkeella näyttää tältä. Pelargoni kukkii isossa ruukussa (kuvan vasemmassa alanurkassa). Pelargonin takana pylväässä kiemurtaa humala. Kuvassa taka-alalla näkyy muutama chilitaimi ja parvekkeen nurkassa saviruukussa on koristetupakka. Parveketuolin takana on piilossa yrttiviljelmät. Kuvan oikeasta alanurkasta kurkkii rahapuu.

Ruusupapu täyttää kauniisti parvekkeen toisen nurkan. Kuvassa kesäkurpitsan kasvatuslaatikko jää pöydän taakse piiloon. Kuvassa näkyy vain muutama kurpitsan lehdennurkka. Amppelitomaatti on kaksinkertaistanut kokonsa puolentoista kuukauden aikana. Myös rönsylilja on päässyt viettämään kesää parvekkeelle.

lauantai 9. heinäkuuta 2011

Tämän viikon huippuhetkiä

Ensimmäinen oma parvekekesäkurpitsa. Huippua!

Ensimmäinen daaliankukkapompula.

Omat tomaatit ovat parhaita.

Ensimmäinen ruusupavun kukka.

Chili kukkii.

sunnuntai 3. heinäkuuta 2011

Sateenkaari parvekkeella


Kesäkuussa näin niin erikoisen chilin myytävänä, että se oli pakko hankkia, vaikka omista siemenistä kasvatettua chilejä on parvekkeella jo tarpeeksi. Eriväreissä hehkuva chililajike on nimeltään Bolivian Rainbow (capsicum annuum). Se on luokiteltu koristechiliksi, ja tulisuudeltaan Rainbow on varsin mieto. Hieno koriste se kuitenkin on: lehdet ovat yläpinnaltaan tummanlilat, aivan kuten varsi, ja chilit vaihtavat väriä kypsyessään violetista keltaiseen, sitten oranssiin ja punaiseen.

Kasvi on noin puolimetrinen, eikä kovin tuuhea. Kuumalla parvekeella sen luulisi viihtyvän mukavasti, kuten muidenkin chililajikkeiden. Bolivian Rainbow’n pitäisi kukkia vuoden ympäri.

sunnuntai 26. kesäkuuta 2011

Kuvasarja: Kesäkurpitsan pölyttäminen

Vasemmalla ohutvartinen hedekukka, oikealla pulleavartinen emikukka.

Avaa hedekukan (vas.) terälehdet siitepölyn keräämisen helpottamiseksi.

Kerää siitepölyä hedekukan ponnesta siveltimellä.

Sivele siitepöly emin luotille (keskiosa). 

Viikon kuluttua pölyttämisestä kesäkurpitsa on kehittynyt noin 15 senttiä pitkäksi.

Juhannustaikoja



Nyt on oikea hetki höpsötellä ja tehdä juhannustaikoja. Lemmentaikoihin tarvittavat kasvit löytyvät lähes jokaisen kävelyreitiltä. Oman juhannuskimpuni keräsin Helsingin itäisen kantakaupungin rantaniityltä. Kuvassa sinivioletti komealupiini (Lupinus polyphyllus), puna-apila, keltainen niittynätkelmä (Lathyrus pratensis) ja päivänkakkaraa muistuttava peltosaunio (Tripleurospermum maritimum ssp. inodorum). Niittykukat ovat nyt kauneimmillaan!

Näin teet perinteisen juhannustaian: kerää seitsemän erilaista kukkaa seitsemältä niityltä. Aseta kukat nukkumaan käydessäsi tyynyn alle ja näet unessa tulevan puolisosi. Voit myös kerätä joitain seuraavista kasveista ja kokeilla niiden taikavoimaa:

Puna-apila (Trifolium pratense)
"Jos olet pettynyt rakkaudessa, pidä apilaa lähellä sydäntäsi sinisessä silkissä selviytyäksesi eteenpäin."

Hieskoivu (Betula pubescens)
"Koivuseppeleet ovat perinteisiä rakastajan lahjoja. Myös tyttö voi antaa nuorukaiselle koivunoksan rohkaisuksi."

Päivänkakkara (Leucanthemum vulgare)
"Tyttö voi panna kukan tyynynsä alle ja toivoa tulevan aviomiehen ilmestyvän uniin."

Lähde: Kasvien salaiset voimat, Sinikka piippo. Helsinki: Helmi Kustannus, 2008. ISBN 978-951-556-126-8

maanantai 13. kesäkuuta 2011

Ei hätähousuille

Onko se mato? Vai lisko?

Tänä kesänä lukuisten kasvien ja kukkien joukossa on seissyt hiljainen kaveri. Huhtikuun alussa muiden siementen kanssa istutettu avokado antoi odottaa itseään. Siemen kökötti tyynesti kuin itämainen munkki (ja ehkä myös hieman muistutti sellaista) lähes kaksi kuukautta, kunnes kastelijan kärsivällisyys palkittiin. Ensin siemen halkesi, sitten halkeama raottui pikkuisen lisää, ja lopulta raosta punkesi esiin pieni verso! Se alkoi kasvaa kesäkuun lämmössä. Tässä vaiheessa näky muistutti Dyyni-elokuvan hiekkamatoa. Tai kieltä näyttävää liskoa. Nyt, kun taimi on kasvanut tukevammaksi, se näyttää jo kasvilta. 

Siemenen saa hankittua helposti kaupan avokadosta. Siemen irroitetaan hedelmälihasta hellävaroen, jottei pinta vioitu, ja pestään. Annetaan kuivua pari päivää, jonka jälkeen ohut ruskea kuori poistetaan. Siementä liotetaan esim. vesilasissa yön yli. Siemen istutetaan hiekkamultaan tai puutarhamultaan terävämpi kärki ylöspäin noin sentin syvyyteen. Kannattaa pitää kelmua tai muuta läpinäkyvää kantta ruukun päällä, jotta kosteus ei karkaa. 

Aluksi avokado ei tarvitse paljon lannoitusta, mutta säännöllistä kastelua. Trooppisen alueen kasvina se viihtyy kuumassa ja kosteassa, joten aurinkoinen parveke ja sumutuspullo ovat sen hyvät kumppanit. Kunhan antaa mullan kuivahtaa kastelujen välillä.

Verkkaisen avokadon vaiheita on hauska seurata. Mutta hätähousuille kasvi ei selvästikään sovi.

Kukat, mehiläiset ja tupsuttimet

Kuvassa kesäkurpitsan hedekukka.

Kesäkurpitsan pölyttäminen Puutarhassa erilaiset hyönteiset hoitavat kukkien pölytyksen. Parvekkeelta pörrit puuttuvat ja siksi pölytys täytyy hoitaa itse. Tomaatin ja chilin kukkaterttuja kannattaa ravistella kevyesti pölytyksen varmistamiseksi. Kesäkurpitsan pölytys onkin sitten vaativampi juttu.

Kurpitsa tekee hede- ja emikukkia. Hede- ja emikukat erottaa toisistaan niiden varresta: hedekukalla on laiha kukkavarsi ja emikukissa on keltaisten terälehtien alla paksumpi osa, josta kurpitsa kehittyy. Emi- ja hedekukkien määrään vaikuttavat lämpötila sekä veden saanti. Liiallinen typpilannoitus tuottaa liikaa hedekukkia. Emikukkia on eniten viileään aikaan.

Pölytyksen voi hoitaa tupsuttelemalla pensselillä kukkia ristiinrastiin. Kukat voi pölyttää myös graafiseen tyyliin: poista avonaisesta hedekukasta terälehdet niin, että kukkaan jää vain keskusta. Koskettele tällä heteellä aukinaisia emikukkia. Kukkaerotiikkaa!

Minun kurpitsani on kukkinut tähän mennessä vain hedekukin. Laitan tarkemman kuvan sekä emi- että hedekukasta, kunhan emikukat aukeavat.

Kurpitsat kannattaa kastella iltapäivällä niin, että ne ehtivät hyötyä kosteudesta ennen yötä ja eikä multa jää yöksi liian märäksi.

Kesäkurpitsan kasvuvaiheita voi vilkaista tästä:


Kesäkurpitsa on kasvanut valtavasti. Se onkin parvekkeen monsteri.

maanantai 6. kesäkuuta 2011

Yrttitarha parvekkeella – Basilika

Kokeile basilikan lehtiä mansikkakakun
mausteena ja koristeena.


Oman yrttitarhan kasvattaminen siemenistä kannattaa aloittaa viimeistään toukokuun alkupuolella. Minä ostin omat taimeni valmiina Annalan taimimyyjäisistä. Jos kuitenkin haluaa päästä nauttimaan sadosta nopeammin, ruokakauppojen yrteistä saa helposti kasvatettua oman yrttitarhan.

(Ocimum basilicum) Basilika on runsaskasvuinen yrtti ja sitä on helppo kasvattaa valmiista kaupan ruukusta. Basilika pitää lämpimästä ja aurinkoisesta, tuulettomasta kasvupaikasta. Basilika menestyi viime kesänä hienosti lasitetulla eteläparvekkeellani. Basilikaa voi kasvattaa myös ikkunalla.

Basilikan kasvattaminen kaupan yrttiruukusta:
1. Jaa kaupasta ostettu basilikan multapaakku neljään osaan terävällä veitsellä.
2. Typistä juuripaakun kasvusto muutamaan vahvaan lehteen.
3. Istuta jokainen juuripaakku omaan ruukkuunsa. Basilika tarvitsee ison ruukun, noin 30–40 senttimetriä leveydeltään. Suihkuta ja kastele taimia kunnolla.

Voit myös laittaa taimien päälle muutamaksi päiväksi läpinäkyvän muovipussin tai lasin "kasvihuoneeksi". Basilika viihtyy hyvin lannoitetussa, ilmavassa mullassa. Latvomalla basilikasta tulee tuuhea. Basilika kannattaa leikata latvastaan sitten, kun taimissa on muutama pari uusia kasvulehtiä.  Ensimmäinen latvonta kannattaa tehdä kolmannen lehtiparin jälkeen. Jätä kuitenkin muutamia lehtiä jäljelle, ettei kasvu tyrehdy.

Kun yrtti on sopeutunut uuteen ruukkunsa noin kolmen viikkoa, aloita viikottainen lannoitus. Basilikaa kannattaa lannoittaa koko kesän. Jotta yrteistä kasvaisi tuuheita, niitä tulee leikata ja latvoa, toisin sanoen käyttää reippaasti, koko kasvukauden ajan. Lannoitteeksi sopivat esimerkiksi kanankakkarakeet tai merilevälannoite. Kuumina päivinä basilika tarvitsee paljon vettä. Kaikki yrtit pitävät siitä, että niitä suihkutetaan suihkupullolla.

torstai 2. kesäkuuta 2011

Parvekekukat kesällä 2011

Tänä vuonna parvekkettani sulostuttavat seitsemän eri kukkalajia. Kaikki taimena ostetut kukkivat jo, mutta itse kylvämäni lajit kasvattavat vasta lehtiä ja nuppuja. Tässä tämän kesän parvekekukat esiteltynä sekä niiden lyhyet hoito-ohjeet.


Daalia ei vielä kuki, mutta on jo n. 50 senttiä korkea.
Daaliat on istutettu vanhaan hedelmälaatikkoon,
joka on maalattu öljymaalilla.

Daalia 
(Dahlia, Pompon Mixture) Viihtyy lämpimässä, aurinkoisessa tai puolivarjoisassa paikkassa, kuten suojaisella seinustalla. Pitää ravinteikkaasta kasvualustasta, joten istutusmultaa kannattaa parantaa lannoittamalla esim. kompostimullalla. Aurinkoinen terassi tai parveke sopii ruukkuistutuksille. Daalia tarvitsee runsaasti vettä, mutta se ei siedä ruukussa seisovaa vettä.


Jalohortensian kukat ovat kuin kermavaahtoa.


Jalohortensia
(Hydrangea macrophylla) Hortensia viihtyy valoisassa, mutta kaikkein paahtavimmalta auringolta suojatussa vilpoisassa paikassa. Se tarvitsee paljon kosteutta, joten aluslautasella saa olla aina vettä. Kukkien väriin vaikuttaa kasvualustan pH-arvo. Happamassa maassa kasvaneeseen hortensiaan tulee sinisiä kukkia ja kalkkipitoisessa maassa kukat ovat vaaleanpunaisia. On olemassa myös täysin valkoisia lajikkeita.


Koristetupakka tuoksuu tosi hyvältä.


Koristetupakka
(Nicotiana Sanderae -ryhmä) Kukkii runsaasti aurinkoisella ja lämpimällä paikalla. Tarvitsee runsaasti vettä ja säännöllisen lannoituksen. Kukat tuoksuvat erityisen hyvältä. Kukkien terälehdet ovat samettiset.


Krassin kukilla voi koristella vaikka salaatin.


Köynnöskrassi
(Tropaeolum majus) Auringossa viihtyvä köynnöskasvi. Kukat ovat punaisen, oranssin tai keltaisen värisiä. Viihtyy niukkaravinteisessa, kuohkeassa maassa. Liian ravinteikas multa saa köynnöksen kasvattamaan lehtiä kukkien sijaan. Krassi kukkii läpi kesän. Kastele säännöllisesti.


Liekkinätkelmä kukkii pienin keltapunaisin kukin
kesäkuun lopusta syyskuun loppuun.


Liekkinätkelmä
(Lathyrus belinensis) Hieno kasvi sekä ruukkuun parvekkeelle että kukkapenkkiin. Viihtyy auringossa tai puolivarjossa. Voidaan kasvattaa tuettuna tai riippuvana amppelissa. Viihtyy runsasravinteisessa ja läpäisevässä maassa. Kastele säännöllisesti. Leikkaa pois kuihtuneet kukat.


Mustasilmäsusanna kasvaa 1–2 metriä korkeaksi.


Mustasilmäsusanna
(Thunbergia alata) Helppohoitoinen ja nopeakasvuinen köynnöskasvi. Voidaan kasvattaa ulkona aurinkoisissa ja lämpimissä paikoissa sekä ikkunalaudalla ruukkukasvina. Tarvitsee tuekseen esimerkiksi ristikon tai pajukartion. Sen lämpimänkeltaisissa kukissa on keskellä musta silmä. Köynnös kukkii runsaasti koko kesän. Viihtyy hyvin lannoitetussa (kanankakka), kuohkeassa maassa ja tarvitsee paljon vettä.



Pelargoni on lannoitteiden suursyömäri.
Kukkia kannattaa lannoittaa ainakin kerran viikossa.


Pelargoni
(Pelargonium) Pelargoni viihtyy parhaiten aurinkoisilla ja suojaisilla paikoilla. Viihtyy runsasravinteisessa ja kuohkeassa maassa. Kastele ja anna ravinnetta säännöllisesti. Poista kuihtuneet kukat ja lehdet painamalla irti tyvestä. Pelargoneja on runsaasti erilaisia.

Ruusunätkelmä
(Lathyrus latifolius L.) Auringossa ja kuivahkossa maassa erinomaisesti viihtyvä köynnöskasvi. Ei tuoksu. Viihtyy runsasravinteisessa ja läpäisevässä maassa. Kastele ja anna ravinnetta säännöllisesti. Leikkaa pois kuihtuneet kukat, jolloin saat runsaammin kukkia. Tarvitsee tuen.

Minun ruusunätkelmä on vielä niin pieni, ettei siitä saa otettua kunnollista kuvaa.